Louhipurjehtija, Suomen mestari Erkki Hintsanen kiersi viimeisen kääntömerkkinsä maanantain ja tiistain 27-28.5.2019 välisenä yönä.

Eki ilmaantui louhipurjehtijoiden joukkoon 1984 isänsä kanssa upeaan kuntoon kunnostamallaan FIN 28 Karen-mahonkiveneellään. Aiempaa kilpailukokemusta oli kertynyt perheen ja ystävien kanssa Haminan suunnalla vikla- ja haiveneillä. Orientoituminen louhiin kävi nopeasti, Eki nousi huippujen joukkoon lähes saman tien. Jo Karen kulki hyvin Ekin käsissä, lisää vauhtia tuli Ekin haettua ystävänsä Roger ”Tjalle” Wickmanin kanssa FIN 53 Sesen Suomeen Saksan Starnbergseeltä.

Eki oli moninkertainen mestaruuskisamitalisti. Osa näistä on luokkamestaruustuloksia, riittävä osallistujamäärä toi toisinaan seuraavan vuoden kilpailulle virallisen Suomen mestarin arvon. Eki voitti pronssia ainakin neljästi (1984, 1985, 1989, 2007) ja hopeaa kahdesti (1987 ja 1991). Luokkamestaruuden Eki voitti 1995 ja Suomen mestaruuden 1997. Kaikkia tulostietoja ei ole tallessa, yhtäkaikki Ekin paras kansainvälinen tulos lienee ollut EM-kisojen 13. sija Helsingissä 1987.

Eki toimi monet vuodet Louhipurjehtijoiden kapteenina ja varakapteenina, voitti aktiviteettimaljan kahdesti ja rankingin kerran. Ratakierrokset loppuivat 2007. Tahtoa purjehtimiseen olisi ollut vielä lujasti, mutta terveysriskit nousivat Ekin eteen liian jyrkiksi esteiksi.

Eki oli luunkova mutta myös viimeiseen asti rehti kilpakumppani. Kilpapurjehdus on omalla tavallaan äärimmäisyyksien laji: siinä kerää helpolla vain joko kylmiä vastustajia tai lämpimiä ystäviä. Eki purjehti louhea lähes neljännesvuosisadan ja keräsi takuulla vain jälkimmäisiä: Kun äijälajissa joku osaa tulla laiturilla pyytämään anteeksi radalla kuumaksi kehittynyttä tilannetta, on kyseessä eittämättä kunnioitusta herättävä kilpakumppani ja hieno mies.

Louhipurjehdus ei ole hetken säntäilyä sinne tänne, vaan elämäntapa, jossa tiivis yhteisö kilvoittelee vuosikymmenien ajan toistensa kanssa toisiaan vastaan. Siinä nuorukaiset ehtivät kasvaa täyteen mittaansa ja kilpailijat parhaimmillaan ystäviksi.

Suomen Louhipurjehtijat on kiitollinen yhteisistä vuosista Ekin kanssa. Rehtiys vastustajaa kohtaan pitää yhteisöämme koossa, ja juuri siinä oli Ekin erityinen vahvuus.

Seuraava kääntömerkkimme olkoon Ekin kääntömerkki, sen kierrämme hiljaisina.